Yleistietoa

  • Kalastusalueita maassamme runsaat 220
  • Kalastusalueeseen kuuluu yhden tai useamman kunnan alueella olevia vesiä, jotka muodostavat kalataloudellisesti yhtenäisen alueen ja joiden kalastusoloja järjestettäessä on asianmukaista soveltaa yhtenäisiä toimenpiteitä
  • Kalastusalueen muodostavat sen jäsenet, joita ovat vesialueiden omistajat (-käyttäjät) sekä ammattikalastusta ja virkistyskalastusta edustavat tahot
  • Kalastusalue on yhteistoimintaelin jonka tehtävänä on;
    • edistää ja seurata toimialueensa kalataloutta
    • huolehtia siitä, että kalastusolojen järjestämisessä noudatetaan asianmukaisia ja yhtenäisiä toimenpiteitä niin, että vesialueiden hyväksikäytössä saavutetaan mahdollisimman suuri pysyvä tuottavuus (KalL 3.2 ja 68 §)
  • Kalastusalueen päätösvaltaa käyttää kalastusalueen kokous;
    • osakaskunta >50ha
    • vesialueen yksityisomistaja >50ha,
    • em. <50ha valitsevat kylittäin yhteisedustajan, ammattikalastajien edustaja (kalastajaseurat ym. rekisteröidyt), virkistyskalastuksen alueelliset yhdistykset (Suomen Kalamiesten Keskusliitto ry:n, Suomen Metsästäjä- ja Kalastajaliitto ry:n sekä Suomen Urheilukalastajain Liitto ry:n rekisteröidyt alueelliset yhdistykset)
  • Käytännön hallintotehtäviä hoitaa kalastusalueen kokouksen valitsema hallitus
  • Juoksevien asioiden hoitamista varten kalastusalueella on isännöitsijä, joka voi olla myös palkattu henkilö
  • Kalastusalueiden toiminnan rahoitus perustuu osin kalastuslakiin; Kalatalousviranomainen jakaa tietyn osan kalastuksenhoitomaksujen vuotuisesta kertymästä kalastusalueille yleisavustuksena niiden toiminnan tukemiseksi. Kalastusalueella on yleensä myös omaa varainhankintaa
  • Kalastusalueen ja osakaskuntien kalavesienhoitotyön ohjenuorana toimii Kivijärven kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma